1.5.2009 Woodoo, Imatra

01.05.2009 klo 15:23 / / Keikkapäiväkirjat, Reidet ja peppu rantakuntoon 2009

Vapunpäivän siirtymä oli varsin kohtuullinen, joten ehdin käväistä vappubrunssilla (=siideri ja sämpylä) Kouvolan keskustan kävelykadulla Pitbullin pahamaineisen kitaristi John Keun johdolla..

Vappuhulluttelu jatkui kulttuurisessa kotikaupungissamme Lappeenrannassa, jossa palasimme teini-iän perinteiden pariin. Homma alkoi tietenkin Kauppatorilta, jossa hurjimmat nauttivat kolmet veyt. Torilta siirryimme linnoituksen valleille. Kieriminen rinnettä alas ei valitettavasti onnistunut, koska vapputuristit olivat valloittaneet picniceillään parhaimmat kierimisvallit.

Matka jatkui kymmenkunta kilometriä huoltoaseman pihalle, johon purkautui porukkamme lisäksi myös kolme vetyä (savukinkku, kaikki mausteet), jotka Santtu oli aiemmin työntänyt systeemiinsä. Yökkäystä todisti myös paikalle osunut äiti kahden lapsensa kanssa. “Lapset, älkää katsoko!”, totesi äiti peittäen samalla lasten silmät. “Katsokaa vaan, se on rock”n”rollia!”, opetti puolestaan Hyrkälä lapsukaisia.

Sittemmin konkurssiin mennyt Imatran Woodoo oli käynyt läpi melkoisen remontin sitten viime näkymän. Yläkerran uudenkarhea luksusasunto toimi bäkkärinä ja majoitustilanamme, joten puitteet olivat kunnossa. Mukavuudenhalustaan tunnettu Kuisma muistelee edelleen erityisellä lämmöllä lukaalin spa-osaston auringon valossa välkehtivää poreallasta. Mikäs siinä on hevihirviön loikoillessa kylmää karpalomehua siemaillen. Myös lavasoundi saatiin kiitettävään kuosiin, casino francais en ligne mutta Miitrillä riitti hiukan puuhaa tyhjän salin akustiikan kanssa.

Keikka pääsi alkamaan Sami Kapasen vapauttavan jatkoaikamaalin jälkeen. Samalla kellonlyömällä rokkikeikasta sai tarpeekseen Hyrkkään Harri-setä, joka oli tullut kuuntelemaan kelvottoman veljenpoikansa toimitusta.

Soitto kulki kivasti ja yleisökin lämpeni pikkuhiljaa. Soitimme lopulta kenties uramme pisimmän keikan: 19 biisiä. Marras lisättiin settiin yleisön huutelujen ansiosta, ja encore-setin jälkeen palasimme vielä esittämään erikoisversion Vihollisista: siis mie rummuissa, Marko ja Santtu kitaroissa, Hyge passossa ja Kuisma vappupillissä. Helkutin hauskaa, mutta hapottavaa.

Rajuhko mossausvamma yllätti meikäläisen jonkin biisin välissä. Korjasin kitaran hihnan asentoa, minkä seurauksen jokin napsahti yläselässä. Kipu oli melkoinen, mutta adrenaliinin voimalla hommasta kuitenkin selvittiin.

Ei muuta kuin penthousen kevyen after skin kautta peiton alle valmistautumaan isolle kirkolle lähtöön.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

30.4.2009 House of Rock, Kouvola

30.04.2009 klo 15:22 / / Keikkapäiväkirjat, Reidet ja peppu rantakuntoon 2009

Vappuviikonloppu vietettiin ennakolta rajuissa mestoissa: aattona Kouvolassa ja vapunpäivänä Imatralla. Jos näistä mainettaan hurjemmista pitäjistä selvittäisiin isommitta kolhuitta, niin lauantaina olisi vielä luvassa Helsingin Tavastia-klubi.

Tätä kirjoittaessa keikoista on kulunut jo niin pitkä aika, että yksityiskohdat ovat (onneksi) vaipuneet unholaan. Sen muistan, että saavuimme Markon kanssa junalla Kouvolan rautatieasemalle (josta löytyy vanhan vitsin mukaan kaupungin paras meno). Suuntasimme asemalta House of Rockiin, jonka terassin olivat valloittaneet tuttuakin tutummat hahmot: Santtu jne. Omien hampuusien lisäksi paikalla oli Pitbull Terroristeja valeasuissaan, eli ilman pipoa. Pahan näköistä porukkaa.

Seuraavaksi oli ohjelmassa keikkareissuilla jo perinteeksi muodostunut Prova e divertiti con Roulette , Blackjack, Deuces Wild, Jack or Better, Triple Card Poker e tanti altri giochi tutti da scoprire. sound check, jonka jälkeen tapoimme yllättävästi – emme toisiamme – vaan aikaa.

Yleisöllä oli vappuaattona ilmeisesti parempaakin puuhaa, sillä aivan loppuun ei klubia tällä kertaa myyty. Porukkaa ja meininkiä oli kuitenkin riittävästi, jotta keikka jäi mieleen. Erityisesti täytyy mainita muistojen pikkuhousut, jotka lensivät lavalle. Tällä keikalla niitä tarjottiin jopa kaksi paria, joista ensimmäiset olivat mallia miesten bokserit. Niitä meillä on jo omasta takaa, joten kalsarit palautettiin omistajalleen. Lavalle mätkähti myös naisten pikkuhousut, joita kukaan meistä ei tunnusta käyttävänsä. Niinpä lahja otettiin vastaan ja ripustettiin Jyrkäsen rumpuihin. Siinä ne roikkuvat vielä tänäkin päivänä.

Kiitos Kouvola.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

25.4.2009 Lutakko, Jyväskylä

25.04.2009 klo 15:21 / / Keikkapäiväkirjat, Reidet ja peppu rantakuntoon 2009

Kuopion ja Jyväskylän välinen siirtymä oli ehkä kevään ankarin. Nimittäin pilsneriä juotiin, korttia lyötiin ja rähjäiltiin. Matka meni toisin sanoen oikein mukavasti ja sen verran joutuisasti, että Jykylässä ehdimme kevään ensimmäisille terassituotteille. Mikäs siinä, huhtikuinen lauantaipäivä antoi parastaan, joten tulihan siitä ottaa iloliemi irti. Ja yleensä mitä hauskempaa on, sitä kovempi mekkala siitä syntyy. Ehkä tästä, tai jostain muusta syystä porukka jakaantuikin kahtia; tosikkosiipi ja huumorisiipi tahoilleen.

Aikanaan vaapuimme takaisin Lutakkoon äänen tarkasteluun. Se tapahtuma ei ollut ikimuistoinen, toisin kuin rytmiryhmän paluumatkalla saama epäuskoinen kommentti, joka kuului jotenkin: ”Me ajoimme Vaasasta saakka ja jätkät on räkäkännissä!” Ei kai siihen voinut muuta todeta kuin, että varmaan olisitte itsekin jos näin paljon olisitte ryypänneet. Etelä-Karjalan vamppyyrien peruspäivä: yöt valvotaan ja päivät bailataan! Ja tahdon korostaa, että tähän tarinaan ei liity mitään keskenkasvuista juopottelu-glorifiointia. Joskus irrotellaan, toisinaan oikein kunnollakin, mutta hommat pitää hoitaa.

Pienet alkuillan nokoset ja olikin aika käydä ottamassa pienet siivut häkellyttävän perusteellisesta Stam1na-dvd:stä. Hyväksihän se tuli havaittua jo aikaisemmin Saikkulan kotinäytöksessä.

Pitbull Terrorist jäi väliin, vetivät peijoonit niin sähäkän setin, että ei Ma la grande novita di StarCasino sono le Slot Machine s, disponibili dal 3 Dicembre 2012. ehtinyt bäkkäriltä persettään nostaa. Meno oli todistajalausuntojen mukaan ollut erittäin pätevää. Muistaakseni tuo mystinen naamioitu soittajasakkikin oli tyytyväinen sekä omaan, että yleisön suoritukseen.

Ties monetta kertaa nousimme Lutakon lavalle, mutta minkään asteisia kyllästymisen merkkejä ei naamoillamme näkynyt. Päinvastoin! Innostuksesta kasvot kiiltäen jumppasimme itsemme lavalle, eikä yleisökään mitenkään pitkästyneeltä vaikuttanut. Kevään aikana vakiintuneella setillä mentiin, pientä vaihtelua toi sentään mestari ”Hyyryläisen” organisoima lavatarjoilu, jossa oli Markonkin juomatottumukset otettu hienosti huomioon. Tosin Santtu taisi bailata Markon hedelmädrinkin välittömästi kumoon.

En muista minkä ihmeen älynväläyksen johdosta päätimme sekoittaa pakan oikein tosissaan toiseen encoreen mentäessä. Tapahtui seuraavaa. Kappaleeksi valikoitui Viholliset. Rumpuihin loikkasi Tuomo, Santtu ja Marko kitaroihin, Kuisma ”lauloi” vappupillin läpi ja meikämaniska tutustui basismin saloihin.

Siitä miulla ei ole mitn hajua kuinka täyteläinen ja tasapainoinen suoritus oli, mutta olipahan hauskaa, oikein hauskaa! Se sitten ei ollut ollenkaan hauskaa kun Hyrski jyräytti lavaloikkansa suoraan lattiaan. Hurja hyppy, onneksi ei käynyt kuhmua pahemmin, miehen sekavuustilakaan ei poikennut mainittavimmin normaalista.

Jälkilöylyt bäkkärin saunassa ja Infernoon. Siinähän se sitten olikin. Kiitos Jyväskylä, taas kerran.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

24.4.2009 Henry’s Pub, Kuopio

24.04.2009 klo 15:20 / / Keikkapäiväkirjat, Reidet ja peppu rantakuntoon 2009

Edessä oli tänä viikonloppuna kaksi paikkakuntaa, joissa on soitettu lähes yksinomaan erinomaisia keikkoja – siis omasta mielestämme. Ensimmäisenä oli vuorossa Kuopion Henry’s pub, jossa emme olleet ainakaan pariin vuoteen soittaneet.

Paikka on kompakti. Sisään mahtuu mukavasti porukkaa ja tunnelma on intiimi. Lämppäreitä ei ollut, joten sound checkissä oli mukavasti aikaa treenata uusia biisejä. Läpisoittokuosissa oli kaikkiaan kolme biisiä, jotka kaikki alkavat tuntua melkoisen hyviltä. Keikoille niitä ei vielä voi kuitenkaan ottaa, sillä niistä puuttuu vielä niinkin vähäpätöinen asia kuin tekstit.

Takahuoneessa Markoa odotti hauska yllätys, kun Helsingistä matkustaneet rivimiehet esittelivät johtajalle hankkimaansa Laulu- & taiteilusalkkua ja sen sisältöä. Hankinnan taustalla on vuosia mukana kulkeneen laulusalkun jääminen pois tältä kiertueelta. Marski hermostui siihen, että salkku tahtoi olla usein väärässä paikassa väärään aikaan. Kiivaan laulajan johtopäätös oli se, että laukun sisältö heitettiin roskiin, ja itse laukku jäi Santun kotiin jonkin reissun päätteeksi. Laulusalkku oli pitänyt sisällään mm. kyniä ja paperia settilistojen laatimista varten. Lienee selvää, että tekniikalla on hetkittäin ollut ylimääräistä puuhaa keikkapaikoilla papereita ja tusseja haaliessa.

Rivimiesten Laulu- & taiteilusalkuksi nimeämä kantoväline osoittautui melkoiseksi inspiraation lähteeksi: papereita eri pastelliväreissä, koristeltuja tusseja, serpentiiniä (paperi ja spray), huumorisilmälasit, kuukivi, Kuisman sielu (mustaksi maalattu kivi), yrttitippoja äänen huoltoon ja lukuisia muita hyödyllisiä tarvikkeita. Marko oli selvästi otettu, melkein liikuttunut.

Treenin jälkeen söimme hyvin viereisessä ravintolassa ja aiheutimme vain vähän jos ollenkaan pahennusta. Taustamusiikki ja kaikuisa tila häivyttivät härskeimmät huomiot osaksi taustaäänimassaa.

Henkka oli likimain täynnä, kun soitto alkoi. ”Huumorisiipi” johtajamme Marko etunenässä alkoi olla rundin keskivaiheen psykoosissa. Ehkä rivimiesten hankkima huumorisalkku tai Speden henki avasi loputkin padot, mutta keikalta ei sketsejä puuttunut. Tiedä sitten menikö jo liioitteluksikin. Ilmeisesti ei, koska yleisö vaati yhtyeemme lavalle takaisin setin päätteeksi. Loistelias tunnelma ja keikka jälleen kerran, kiitos Kuopio!

Kuopion Henkassa keulakuvamme huumorimittarit ovat paukkuneet rajoittimille ennenkin. Muistissa ovat mm. sketsit ”Antero Niittymäki!” ja ”Elviksen henki”. Niittymäessä Marko ottaa pöydältä Jannen lämmittelypadin, huutaa ”Antero Niittymäki!” ja linkoaa puolen kilon painoisen kiekkomaisen kappaleen kohti Kuismaa – osuen onneksi vain seinään. ”Elviksen henki” taas oli vastaava tilanne kuin rokin kunkulla eräässä tv-taltioinnissa. Elvari hekotteli ties missä aineissa jotakin muille käsittämätöntä asiaa niin, että äijä putosi tuolilla. Sama asia onnistui taannoin myös meidän Markolta, mutta vain kahvin voimalla. Niinpä myös Markon tilaamaa kahvia kutsutaan porukassamme ”Elviksen hengeksi”.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

18.4.2009 Klubi, Tampere

18.04.2009 klo 15:19 / / Keikkapäiväkirjat, Reidet ja peppu rantakuntoon 2009

Kotikaupungin keikan ehdottomasti jännittävin tapahtuma koitti soundcheckin jälkeen, kun päätin kutsua koko kiertuerevohkamme kotiini saunomaan. Viitaten Mikkeli-raportin härskiin älämölöön, toivoin, että emme törmäisi naapureihin matkalla taksista kotiovelle. Taksimatkalla jutut olivat niin pahoja, että epäilin kuskin jättävän ryhmämme matkan varrelle. Yllätyksekseni porukka alkoi kuitenkin vähitellen rauhoittua, ja pian meininki olikin aivan kotikenttäkelpoista.

Katselimme Stam1nan dvd:tä, jonka ääreen puolet porukasta jumittuivatkin. Loppujen kesken vietimme meille ah’ niin harvinaista poikaporukan saunailtaa.

Aika riensi siihen malliin, että pian oli aika siirtyä Klubille valmistautumaan. Siellä odotti lämmittelijäksi pyytämämme Kasvain-yhtye ja ilmeisen loppuunmyyty sali. Seurasimme tovin Kasvaimen keikkaa, joka kuitenkin kärsi ääniteknisistä ongelmista.

Pääsimme ennen pitkää tositoimiin. Aiemmilta keikoilta tuttu settilista toimi tänäänkin illan ohjelmana, ja hyvin toimikin. Keikka oli ainakin soittajan näkökulmasta kivikova. Eturivin nuoret uroot pitivät huolta siitä, että Lahden keikalta tuttu Sibeliuksen henki ei pääsisi tänään saliin hiipimään. Vaikka Vihollisten huutaminen jokaisen biisin jälkeen meinasikin jo tuntua jankkaamiselta, niin ehdottomasti parempi kuitenkin näin.

Keikka oli mielestäni paras koskaan Tampereen Klubilla soittamistamme. Hiukan epäilin alkuvuodesta, että kannattaako meidän lähteä ilman uutta levyä kiertämään tuttuja kaupunkeja ties kuinka monetta kertaa. Viimeistään tämä keikka varmisti, että touhussa on hyvinkin paljon järkeä.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Copyright © Mokoma & Sakara Productions 1999-2013. Kaikki oikeudet ja osa pahiksista pidätetään.