27.6.2009 Riihimäki Rock, Riihimäki

Riihimäkirockiin lähdettiin intensiivisen treeniputken päätteeksi. Ukot olivat iskussa naputettuaan uusia biisejä pitkän kaavan mukaan. Riksussa odotti sympaattinen kyläjuhla, joka ajoittui sopivasti Tuskan kanssa päällekkäin. Hiukan mietitytti, että näinköhän tänne yhtään hevipäätä enää riittäisi.

Keikkaa odoteltiin lavan takana mm. kamoja huoltaen, mistä seurasi lopulta vitutusta ja rahanmenoa. Vaihdoin oman bäkkäritelttamme edustalla kitaroihini kieliä. Tarvitsin hommaan Leatherman-monitoimityökalua, jonka sainkin lainaan KK:lta. Saatuani homman valmiiksi kiikutin kitarat telineisiin ja unohdin työkalun itselleni tyypilliseen tapaan penkille.

Muutamaa tovia myöhemmin palasin hakemaan Leathermania, mutta perkele – se oli poissa! Kuinka se voi hävitä suljetulta artistialueelta oman bussimme vierestä? Kyselykierroksen perusteella kukaan ei ollut sitä löytänyt ja henkilökunnalle toimittanut, joten suurella todennäköisyydellä joku nilkki sai itselleen uuden lelun. Tuo lainauskerta maksoi toistasataa euroa sekä luottamuksen menetyksen lähimmäisiin.

Och samma på Svenska: Senare jag kom där och plocka Lädermennen, men jävla – den var bort! Hur kan det försvinna från omkringa artistenområden vid våra egen kejkabussen?

No, itse keikkahan oli mainio, vaikka Kaisaniemessä olikin kilpailevat kyläjuhlat. Yleisö oli runsaslukuinen ja äänekäs. Bändi oli ja on edelleen timanttisessa iskussa niin henkisesti, soitannollisesti kuin osin fyysisestikin, joten mikäs on kylillä rokatessa.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Treeniblogi 2008-09

Sitten Markon edellisen merkinnän olemme käyneet lähinnä ylläpitävissä treeneissä pariin otteeseen. Uusia kappaleita ei ole enää otettu käsittelyyn, vaan jo olemassa olevia on pyritty hiomaan kohti lopullista muotoa. Markolla on myös tavoitteena tekstittää nämä rallit ennen kuin kunnolla hyökkäämme seuraavien raakileiden kimppuun. Marko kertoilee jo alkaneesta tekstitysprosessista sitten tuonnempana.

Ei ole ollut ihan ongelmatonta motivoitua yksittäisiin treeneihin keikkojen välissä. Kamojen purkaminen keikkabussista, kasaaminen ja edelleen purkaminen ja pakkaaminen on tuntunut hommalta, jonka voisi myös jättää väliin. Hetkittäin on yskittänyt myös neljän-viiden tunnin matkustus, joka meidän tamperelaisten täytyy yhtä puolen päivän treenikertaa varten jaksaa.

Mutta mitäpä näistä, meininki on ollut mitä parhain, jahka olemme päässeet kämpällä itse asiaan. Uudet biisit tuntuvat hyviltä, hetkittäin jopa erinomaisilta. Tarkoitus on viettää alkaneen viikon loppupuolen helteet hikisen treenikämpän syövereissä, joten ehkäpä pieni yhteenveto työlistasta on tässä vaiheessa paikallaan.

Recycling is Gay
Ehdottomasti setin vahvinta laitaa edustava Markon kipale piti alun perin toteuttaa mies ja kitara –tyyppisenä herkistelynä, mutta tästähän tulikin rytmisesti koukuttava kaahaus vertaansa vailla. Sovitus alkaa olla yksityiskohtia myöten hanskassa, mutta toistojahan tämä vaatii. Soolo pitäisi vielä ”säveltää”, ja kaipa ne tekstitkin olisivat paikallaan.

Hei hei Heinäkuu
Melodinen rässi, josta ei nopeita nuotteja tahi nostattavaa tunnelmaa puutu. Soittaja nauttii, kun puuhaa riittää. Teksti tärähti juuri meiliin, joten kalkkiviivoilla ollaan!

Vulvan lautturit
Vissiin ensimmäisenä muotonsa saanut jylhän melodinen viisu, joka on tekstejä myöten valmis. Viime treeneissä tosin ryhdyimme viilaamaan rytmisiä yksityiskohtia sillä seurauksella, että vitutuskäyrä lähti liitämään kohti kattoa ja Hyrkälän kapulat vastakkaista seinää. Mutta palataanpa torstaina asiaan tuorein korvin, hyvä tulee!

Type O Mokotive
Tämä biisi kävi testissä jo ekoissa treeneissä marraskuussa, mutta silloin kaikki tuntui paskalta. Myös siis tämä biisi. Nyt kappale on saanut muotonsa, ja viime treeneissä alkuun lisättiin vielä humoristiset aksentit. Sovitus on kekseliäin ja viimeistellyimmän oloinen tästä nipusta. Vitti ku toimii, raskaan melodinen rässi.

Rässipässi
Olen hiukan jäävi arviomaan kappaleen vahvuutta, koska kyseinen riffitulva on sovituksen päälinjoja myöten aika lailla omaa käsialaani. Mutta mukana tämä keikkuu, ja tekstikin on kuulemma rakenteilla. Groovia ja energiaa tässä on haettu, tyylilajina aggressiivinen rässi d:stä.

Danziggy Stardust
Keskitempoinen, melodrammatiseksi säveltäjän kuvailema komea kappale, joka on tekstejä lukuun ottamatta löytänyt muotonsa. Viime treeneissä nostettiin tempoa kymmenisen pykälää, mikä poisti ilmaisusta vääränlaisen alakuloisuuden.

Memento
Rässiä taas, tukatukakomppia kuullaan tässä läjässä vähintäänkin omiksi tarpeiksi. Hienompia kertosäkeitä Markon kynästä nyt tai ehkä koskaan. Rytmisiä yksityiskohtia täytyy vielä hioa siellä sekä täällä. Toistoja vaan, kyllä se siitä selvinyy. Selvinyyntyy. Selviintynyy.

Kaihomieli
Kaunis sävellys, jonka sovitus hakee edelleen muotoaan. Oikea tempo ja rytmijako eivät meinaa mukisematta löytyä. Olin oivaltavinani jotakin viime treenien jälkeisenä valvottuna yönä. Demotin ideani, jonka Marko totesi testaamisen arvoiseksi. Torstaina kokeilemme siis jälleen uutta näkökulmaa tähän biisiin, joka on niin hyvä, että työtunteja ei kannata säästellä oikean muodon etsinnässä.

Kuisman työnimi
Kuisma on tyypilliseen tapaansa loihtinut vertaansa vailla soivia harmonioita ja jäätäviä tunnelmia, joiden sovittaminen Mokomalle sopivaan muottiin on kuitenkin ollut tavanomaista hankalampaa. Joka treenikerralla mennään kuitenkin eteenpäin, ja nyt enää kertsien rytmiratkaisut tuntuvat keskeneräisiltä.

Näillä mennään kohti torstaita, ja odotukset ovat korkealla. On mahdollisuuksien rajoissa, että jopa puolet setistä on Riihimäkirockiin lähtiessä tekstejä myöten hahmossaan. Huimaa!

Raakileita on vielä jonossa treenikämppätyöstöön pääsemiseksi. Santun FNM, Markon Sad but TRUE, Kuisman Hämymelodia… Onhan näitä.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Uusinta uutta: valokuvia internetissä

Mokoma on alkanut latailla kuvia reissuiltaan ja treeneistä Flickr -nimiseen kuvapalveluun. Käykääpä ihmettelemässä!

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

18.6.2009 Himos Festival, Jämsä

Meillä oli tänä juhannuksena mahdollisuus viettää pyhät mökillä ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen. Vauhdit käytiin kuitenkin hakemassa Jämsän Himoksesta. Himos ei lähtökohtaisesti ole tuntunut ihan omalta festarilta artistikattauksen ja yleisbileluonteensa takia, mutta joka kerta on saanut yllättyä positiivisesti. Siis yleisön meiningistä. Puitteet, catering, tekniikka yms. ovat Himoksella aina olleet Suomen kovinta kärkeä, joten niiden asioiden toimivuus ei enää hämmästytä. Vaan mukavaa pullukan on silti astella notkuvien pitopöytien ääreen.

Keikka oli tällä kertaa varsin inhimmilliseen aikaan ennen puolta yötä, yleensä olemme esiintyneet aamuyön viimeisenä ohjelmanumerona. Ennen omaa keikkaa kävimme myös tsekkaamassa Eppu Normaalin, joka vielä oli suurista nimistä näkemättä. Hyvä keikka, vaikka eihän niiden biisit tahdo riittää kokonaisen setin rakentamiseen.

Vilkaisimme myös Haloo Helsinkiä, jonka toinen kitaristi muinoin 12-vuotiaana haukkui minut takinkääntäjäksi (liittyi jääkiekkojoukkueiden fanittamiseen) sekä taiteili Markosta lyijykynäteoksen, joka on nähtävissä 120 päivää –studiofotoissa. Missähän välissä siitäkin pojasta kasvoi aikuinen hamppi? Ja mitä meille on tapahtunut sillä välin? Äh, eteenpäin.

Oma keikka oli paras Himoksella tähän mennessä. Jengiä oli paikalla paljon, ja reaktioista päätelleen oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Myös tekniikan ammattilaiset selvisivät ajolähdöstä festarilavalle hienosti. KK on paha hanu monessa mielessä, mutta monitorimiksaajana se on varsinainen peto.

Loistavan keikan jälkeen olikin mukava vetäytyä viettämään sateista juhannusta kotiin neljän seinän sisään. Kaipa sitä olisi voinut keikkabussissakin istua.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

6.6.2009 Eastrock, Polvijärvi

Järjettömän siirtymän takaa löytyi kuin löytyikin paikka nimeltä Polvijärvi ja festari nimeltä Eastrock. Sää ei suosinut kesän virallista avausta ulkoilmassa. Lämpöasteita oli ehkä viisi ja ilman kosteus lähemmäs sata. Vettä satoi jatkuvasti ja näpit olivat kohmeessa.

Lämpöä haettiin nurmikolta potkupalloilemalla ja pienellä painilla. Päätimme kuitenkin lopettaa ennen henkilövahinkojen syntymistä, autojen kylkiin kolahtaneita rankkareita ei lasketa.

Päivä oli erityinen myös rumpalimme, itse muhkeuden, syntymäpäivän johdosta. Juonia punottiin, ja toteutus piti hoitaa salakavalasti kulisseissa.

Keikkaa saapui seuraamaan muutama sata innokasta juhlijaa, jotka saivat aivan riittävästi meininkiä rakenneltua. Alkunauhan nauratti taas tyhjännaurajia, ja festarisettilistakin toimi hienosti.

Ensimmäinen synttäriyllätys pokies online iskeytyi Jyrkänen69:n tajuntaan kesken rässikompin, kun samalla festarilla esiintyvät ”eksoottiset” tanssijat kävivät hiukan härnäämässä taiteilijaa. Itsehän olin selin tapahtumiin, joten yksityiskohdat jäivät näkemättä ja siten myös raportoimatta. Mutta hyvin Hyrkälä häirinnästä selvisi, koska komppi ei pätkinyt yhtään enempää kuin normaalisti.

Viimeisessä biisissä toistettiin Santun kolmekymppiskakutus. Koska silloisesta toimenpiteestä jäi kuukausiksi leijumaan eltaantuneen kermavaahdon löyhkä, päätettiin tällä kertaa turvautua partavaahtoon. Sehän sopi muutenkin hyvin, koska pullukalla ei nähkääs ole hiuksia lainkaan. Sitä emme tulleet ajatelleeksi, että partavaahto kirvelee jonkin verran silmissä. Sori Janne! (Ps. Soittolippis löyhkää muutamasta pesusta huolimatta edelleen erittäin miehekkäältä.)

Hauskaa oli Eastrockissakin, kiitos yleisölle ja järjestäjälle! Emme kuitenkaan jääneet kemuihin jatkoille, vaan aloitimme yösiirtymän kotia kohti.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Copyright © Mokoma & Sakara Productions 1999-2013. Kaikki oikeudet ja osa pahiksista pidätetään.