Äänestitte Mokoma 10:n parhaan joukkoon virallisesti kolmessa, epävirallisesti neljässä kategoriassa. Äänimäärä olisi nimittäin oikeuttanut meidät tulokassarjan kolmoseksi. Sijoitus kuitenkin diskattiin aiheellisesti ja ojennettiin hieman nuoremmille yrittäjille. Mokoma kiittää äänestäneitä mitä nöyrimmin.
Sijoitukset
Vuoden metallivideo: Takatalvi (6)
Vuoden kotimainen albumi: Kurimus (7)
Vuoden kotimainen artiset: Mokoma (7)
Kuuntelin tuossa äsken Raining Blood-nimisen teoksen ja mieleeni juolahti että siinäpä on paras biisi mitä Mokoma ei ole koskaan tehnyt.
Parhautta, parhautta…
Itsekin polven eturistisiteen katkeamisen kokeneena täytyy sanoa, että on se Kuisma kova jätkä kun nousi vielä samana iltana lavalle rokkaamaan! Mikä mahtaa olla polven kohtalo? Parantuuko ilman huumaavia aineita ja leikkauspöytää? Lieneekö tämä nyt jokin merkki siitä, ettei rokki ja urheilu sovi yhteen… No, urheilustahan se rokkauskin käy… -Keep on rocking-
Jätkä on kova, mutta polvi lasia. Heh. Polven kohtalo on vielä mysteeri.
Ajattelin kysäistä mitä mieltä olette bändistä nimeltä Moonsorrow? Bändi on kuulemma myynyt levyjä ulkomailla saakka vaikka laulut ovatkin suomeksi.
Parin osittain nähdyn keikan perusteella sympaattisen oloista meininkiä. Taitavia nuoria miehiä.
Mites ois että uskaltaiskoha Pojat tehä seuraavalle levyn jonkun hempeän laulun taas vaikka Hanna Pakarisen kera. Ois kyllä aika veto silloin kaikilta, herroilta ja Suomen Idolsilta.
Kyllähän se Pakarisen ääni varmaan Poikien musiikkiin istuisi.
skipitawaynow eli pahaa päivää. onko tietoa millä ensi kesän festareista soitatte?Wackenissa?
Tietoa on, mutta ei oikeuksia tiedon jakamiseen.
Minulla on tuo teidän debyttialbumi Valu hankin sen heti kun kuulin Mokomasta ekan kerran levy oli ihan hyvä debyytti.Ainakin nuo biisit Kurjenlaulu ja Kasvan ovat tosi hyviä,mutta sitten en kerennyt hankkimaan enää tuota 120 päivää levyä kun sopimuksenne Emin kanssa loppui vituttaa! Toivottavasti 120 päivää julkaistaan joskus uudestaan uudesta levystä tulee varmaan pirun kova.
Näisso.
Uusimmalle levylle tuplabasaria, saateri! Ja samanlaisia kappaleita kuin Liiton Loppu. Aijai kun se kappale voitelee korviani.. =)
Tottakai uudelle levylle tulee samanlaiset kappaleet kuin Kurimukselle.
No, onko nyt hienoa, kun paikkakuntaanne (L-ranta) edustanut naishenkilö (Hanna) onnistui voittamaan Idolsin?
Ei pöllömpää, taitava tyttö. Kaupunginjohtaja kutsui kyseisen voittajattaren raatihuoneelle kakkukahveillekin. Myö vielä odotellaan kutsua. Mutta emme pidätä hengitystä.
mitkä fiilikset oli kun deathin nokka mies kuoli syöpään tässä jokin aika sitte?
Nuoren ihmisen kuolema tuppaa aina vetämään hiljaiseksi.
Jiihaa. Nyt ruppee näyttämään hyvältä. Omistuksessa 3x Mokoman 120 päivää -levyä (aitoa) ja kustannukset ovat pysyneet alle 20euron. Mie sitten vanhana turilaana luovutan toisen levyistäni tulevalle vaimolleni ja kolmannen levyn ensimmäiselle mokomalle, joka kehtaa kutsua minua isäkseen… Sääli vaan ettei tuota Valua tunnu enää saavan kirveelläkään. On kierretty kaikki kylien pienet poptorit ja divarit ilman tulosta. Toivottavasti EMI tulis järkiinsä ja painattelis muutamat kopsut viel sitä alpumia.
Hyvin hankittu! EMIä kannattanee muistuttaa uudelleenjulkaisuista tasaisin väliajoin, mikäli asia on sydäntä lähellä. Meitähän tuo asia ei juurikaan kosketa, kun levytkin löytyvät hyllystä.
onkos uudella levyllä thrashittiä odotettavissa? Onks hyvä fiivis?
Kaikenmoista shittiä on odotettavissa. Hyvältä tuntuu, kiitos kysymästä.
Kurimus on ihan hiton hyvä levy ja olis vieläkin parempi jos siitä silpastais pois kappaleet nro 1 ja 5. Sillon siitä saatais enemmän sellanen metallilevy, kun noi vähän “mitäänsanomattomat renkutukset” poistettaisiin(Mun mielipide! niissä vaan ei jotenkin ole sellasta mitä muissa kappaleissa). Jos arvon herroja huvittaa, niin tehkää uudesta levystä mieluummin lyhempi kuin pidempi (jyy nou..). By the way, Kuisma on asiaäijä; toista Meshuggahin veroista ei ole! T: Rankku
Kappaleista 1 ja 5 olemme kanssasi pahkeisen eri mieltä. Sen sijaan Meshuggahin Keijo’s Fear oli puheissa taas viime treeneissä. Mukavaa musiikkia kerta kaikkiaan.
Millon on sakaran mahdollista tuottaa muitaki bändejä, sillä ainakaa isot firmat ei oo kiinnostunu mistään nopeemmasta metallimusasta(nössöt!)… vastausta odotellessa pakerramme demon merkeissä… jARKKo ps. pistäkää uudelle levylle pari kerry king sooloa mausteeks… hehe
Bändien signausta harkitaan sitten, kun omat levyt ovat myyneet triplaplatinaa ja Porsche on pihassa – tai jos innostumme jostain bändistä kuten itsestämme noin vuosi sitten. Ei nuo Kerry King -soolot oikein istu ensimmäiselle suomenkieliselle funk metal -levylle.
Jostain kaverini kätköistä löytyi Mokoman 120 päivää levy, jonka sitten innokkaana lainasin ja olen kyllä tykännyt aika hemmetisti. Oli erittäin vapautuneen kuuloista gruuvia ja jänniä melodioita. Sääli että jäi kyseinen levy aikoinaan, niin pahasti Niskalaukauksen ja kummppaneiden jalkoihin. Koiruoho ja kummpanit ovat ilmeisesti liian taiteellista tavaraa, vaikka juuri tuo Koiruoho on mielestäni parhaita biisejänne. Mutta kysymykseni onkin: Miksen minä tajua näistä sanoista hevon lehmääkään? Vanhoista haastatteluista otin pientä vinkkiä, mutta ei tästä mitään tule. Voimahuone varsinkin sisältää ihan älytöntä verbaliikkaa, joka kuulostaa hauskalta, mutta en mie siitä mitään tajua.
Mukava kuulla että musiikki kosketti. Kyllä mekin siitä levystä tykätään. Mitä sanoituksiin tulee, niin on totta että 120 päivää on lyriikoiltaan hankalasti pureskeltava paketti. Toisaalta taidetta ei tarvitsekkaan ymmärtää. Siitä joko pitää tai sitten ei. Eli mielestäsi Markon tekstit ovat siis tekotaiteellista paskaa.
Ps. Ohessa Markon tulkinta Voimahuoneesta. “Voimahuone on maailma pienoiskoossa: mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen olisivat mitä moninaisimmat, mutta mahdollisuuksiin tarttumisen sijaan ihmiset tyytyvät ikävän historiansa toistoon.”
mitä marko tekee keikoilla sillo ku se ei ite lauleskele, tai on instr.osuus? a)juo viinaa b)yrittää hankkia bändärin, vai c) kiusaa basistia, jotta soittas väärin ja nolostus.(basistia, koska kuisma on sen verran rotevamman näköne ukko, jote ei ois hyvä idis ja saikkonen soittaa joka tapauksessa päin helvettiä)
Jätkä on ottanu asioista selvää.
Työ saatanan siat! Miksi “Punaisen kukon” live-esityksissä ei kukkaa huuva jotta “nousee!” sen jälkeen kun Annala on sen ekaks sanonna? Ilman tätä puutetta pändinne olisi hyvä, mutta nyt iha huono. Hävetkää. T: sami kallislahelta ja sika samasta paikasta
Kukaan ei osaa. Jäipä pienestä kiinni. Vitin keljua.
Oletteko videoineet muita biisejä kuin Punainen Kukko, Takatalvi ja Rajapyykki ? Jos ootte, mistähän saisin ne käsiini…? Joku tuossa aikasemmin selitti jostain videoista mutta en löytänyt kyseista vistiä uudelleen.
Listastasi uupuu vielä Valulta lohkaistu Kasvan. Kukon ja Talven saat Punainen kukko -ep:n mukana. Rajapyykki ja Kasvan ovat EMIn omaisuutta, joten niiden saatavuudesta ei uskalla sanoa mitään.
Ootte aivan saatanan hyvä bändi! Toivottavasti levynne tulee pian.Onhan tälle vuodelle tulossa muitakin kovia levyjä kuten Diablo,51 koodia,Norther ja Timo Rautiainen ja trioniskalaukaus.Uudesta levystä tulee varmaan pirun kova Kurimuskin oli aivan mahtava ja on sitä toki vieläkin. Eikä yhtää haittais vaikka esiintyisitte Tuskassa tänäkin vuonna!
Uusi Diablo ON kova.
Laulaako Marko kaikissa teidän levyn biiseissä?
Toki! Tai no laulaa ja laulaa… Markon lisäksi levyllä kuullaan taustalaulajan roolissa Tuomoa sekä parissa biisissä Saksan Jannea.
Eilisen kanavasurffailun lomassa sattui silmään jälleen yksi kukkohuppari, tällä kertaa Idols-ohjelman työntekijällä. Herääkin siis kysymys, olisiko Markossa, Kuismassa tai muissa rytmiryhmänne jäsenissä idoliainesta? Entä muodostuuko uudenvuoden keikasta mahdollisesti samanlainen perinne kuin HIMillä (erittäin toivottava asia)?
Muuten kyllä, mutta kisan ikärasistiset säännöt estivät suuren unelmamme toteutumisen. Pitänee edelleen tyytyä soittamaan omia biisejä. Tuosta Nosturin uudesta vuodesta sen verran, että tuskin Markkanen meitä joka vuosi jaksaisi katsella…
Mikä on suhteenne ja suhtautuneisuutenne kannabistuotteita kohtaan?
Olematon.
onkos se uudenvuoden keikalla esittämänne poltetun maan taktiikka uusinta uutta! Eli uudelta levyltä materiaalia? oli aivan saatanan hyvä! Mikäs se toinen teijän esittämä biisi oli?
Mukavaa että Poltetun maan taktiikkaa miellytti. Kyllä kappale mitä suurimmalla todennäköisyydellä löytyy seuraavalta levyltämme. Toinen biisi? Jos tarkoitat järjestyksessä toista, niin kyseessä oli Vainottu. Mutta soitettiinhan me tosiaan toinenkin uusi kappale, Haudan takaa nimeltään.
Ai helvetti joku tulee kysymään,no oliko Mokoma kova ei tartte vastata osotan vaan niskatukeani sormella ja hymyilen. Kyllä oli taas vitun mahtavaa menoa toivottavasti ei hiukset lavalle asti lentäny ku eturivis huito.
Huh, kiitos ja anteeks. Tällä kertaa eivät yleisön hiukset lentäneet vaivaksi asti.
Mistäs se Janne on hommannu tuon takkinsa mikä on Takatalvi -videolla ku on niin perkelleen siisti !
Hyge on muodin ylipappi. Jostain ihmeellisiltä hippitoreilta ympäri maailman se noita löytää.
Noita teidän vanhoja levyjä ei saa mistään,toivottavasti joskus saa.Entäpä saisko noita singlejä kuten Seitsemän sinetin takana ja Rajapyykki?
Jos niitä levyjä ei kaupoista löydy, niin ei sitten mistään. Kuten tiedossa on, EMI pisti varastossa olleet kappaleet murskaksi sopimuksemme päättymisen kunniaksi.
Tahtoisin mitä kohteliaimmin tiedustella seuraavaan lauseeseen sisällettyä asiaa. Oletteko tutustuneet ruotsalaisiin, varsin mainiota metallia soittaviin yhtyeisiin Opeth ja Meshuggah? Nimittäin kannattas ehkä. T: Ruma-85
Opeth on tainnut jäädä meistä jokaiselle hivenen etäiseksi. Meshuggahia taitaa diggailla kaikki, Kuisma suorastaan fanaattisesti.
Jee heippa. Mie vaan tahtosin kiittää teitä oivallisesta Nosturin keikasta. Ja kiitoksia ko työ karpaasit hellyitte soittamaan Marjat. Mie tykkäsin isosti. Silmäteräkin oli toimiva yllätys. Hih. T: Härdi-Pördi
Kiittikiitti. Oli kieltämättä mukavaa soittaa vaihteeksi noinkin pitkiä nuotteja.
Markolle: Kuinka olet päätynyt kuusisakarainen tähti -tatuointiin?
Marko: Mielenvikaisuuttani olen päätynyt tatuointeihin :-)= Salomonin sinetin pitäisi antaa kantajalleen viisautta, mutta tiedä hänestä. Tähdet eivät ole identtisiä: vasemman käden toisiinsa kietoutuneissa kolmioissa mies on alisteinen naiselle ja oikeassa kädessä päinvastoin.
Terve. Kuisma osui kyllä naulan kantaan Infernon “Lautasella?”-palstalla. Odotan hektisesti Mokoman seuraavaa levyä, josko sieltä löytyis teidän omaan loistavaan meininkiin yhdistettynä niitä Entombedin rokkaavia, koukukkaita vivahteita tuplabasarivyörytyksineen mistä itse pidän helvetisti. Rokrok! -Vilho
Entombed on yhteisiä kestosuosikkejamme. Enska-vaikutteet taisivat olla eniten pinnasaa 120 päivää -levyllämme. Seuraavalla ei rokkimeininkiä tulla juurikaan kuulemaan – ainakaan näillä näkymin…
kiitos uudenvuoden keikasta. oli muuten hieno veto “varmaan tahaton?” soittaa marjat ekana biisinä kaupungissa joka suree vanhaa puuta…
Heh, tahaton oli. Osuva vahinko tosiaan.
Mitä biisejä te esititte Tuskassa?
Yksi Deathin biisi ja loput omia. Auttoiko?
Paria tuntia ennen vuoden vaihtumista tajusin, että KURIMUS oli vuoden paras levy. Meinasitko kaivaa Hyge vanhat tuplaspedut uudelle levylle? Ja Indians on veisujen veisu.-rota-
Oho, kova lausunto. Hygellä on ollut uusi tuplaspedu käytössä viime keväästä. Eiköhän sitä levylläkin poljeta.
moi..mitäs tykkäsitte machine headin uusimmasta..aika hyvää runtua,vai mitä?ja kuullosti aikas hyvältä nuo teidän tulevien biisien “nimet”..mut eiku hyvät uudet vuodet..
Ei kantautunut korviin, parempaan suuntaan on kuulemma mennyt. Pitää tsekata tilaisuuden tullen. Heh, siinähän sitten tulkitset valmiilta levyltä, että mikä työnimi kuluu millekin biisille!
Mikäs oli Sirkkeliin lähtiessä, kun takana oli mainio veto muutama päivä sitten Nosturissa ja lauteina toimisi Nosturin tapaan maan terävintä kärkeä edustava Tavastia-klubi. Jo lähtökohtaisesti keikasta teki hieman erikoisen setin lyhyys: selvää jälkeä piti syntyä alle puolessa tunnissa. Eihän siinä ehtisi tulla edes hiki.
Myöhemmin tuona iltana hikikarpalot virtaisivat kuitenkin valtoimenaan – nimittäin tuskasta.
Soundcheck tehtiin vajaalla porukalla, kun Kuisma ei päässyt paikalle sählypelinsä takia. (EDIT: On se 3. divarissa salibandyä, vaikkakin huonoa sellaista. – Kuisma) Paitamyyjänä, kitarateknikkona ja suurena humoristina tunnettu Santtu “Sage” Hämäläinen kuitenkin paikkasi kitarataiteilijaa ansiokkaasti.
Tavastian mainiot pöperöt nautittuamme vetäydyimme Hygelle odottelemaan keikan alkua ja nauttimaan jääkiekkoviihteestä. Sitten se tapahtui. Puhelin soi, “langan” päässä sopertaa Kuisma ACL:stä, MCL:stä, NHL:stä, sairaalasta ja ties mistä. Selväksi kuitenkin tulee, että miehen ja polvensa tila on huono ja saapuminen keikalle vähintäänkin vaakalaudalla.
Mutta kun rokkari on ajanut itsensä keikka-moodiin, on tuosta tilasta mahdoton peruuttaa ilman esiintymistä ja/tai kokovartalopuudutusta. Alkujärkytyksestä toivuttuamme teimme muutamassa sekunnissa johtopäätöksen, että soittamaan on päästävä ja että Mokoma nousisi tänään Tavastian lavalle kahden kitaristin voimin, nimistä ja naamoista viis.
Muutaman sekunnin kuluttua edellisestä päätöksestä, oli Hygen vanha Charvette-kitara jo lyöty Santtu “Peloton” Hämäläisen syliin ja Kurimus-cd stereoihin. Enimmäkseen klassisen kitaran parista kannuksensa hankkinut Santtu sai tiukahkon haasteen: kuusi biisiä thrashia lihasmuistiin kolmessa tunnissa ja ensiesiintyminen rokkikeikalla täydellä Tavastialla!
Kynsiä pureskellen vastaanotimme viestejä Kuismalta tilanteen etenemisestä: “ristiside ilmeisesti poikki”, “puolen vuoden juoksukielto”, “kolmiolääkkeitä”, “iso viskipullo”… Kuisman saapuminen näytti yhä epävarmemmalta, mutta helpotukseksemme Santtu otti ohjelmistoa haltuun pikavauhdilla.
Santun treenaus jatkui täyden Tavastian takahuoneessa, kunnes hartaasti odotettu puhelinsoitto tuli: “Mie oon taksissa. Vitutti ihan liikaa. Tulkaa kohta hakee mut ja kitara ovelta.” Pian talutimme sisään henkisesti ja fyysisesti koville joutuneen, kepeillä nilkuttavan miehen, jota aiemmin tapasimme kutsua myös nimellä “Herra Mukavuudenhalu”… Nykyisin kaverin koko nimi kuuluu Kuisma “Bad Muthaf***a” Aalto.
Santtu sai yhden miehen valmiusjoukoksi ryhtymisestään palkkioksi vuolaita kiitoksia ja toverillista läheisyyttä. Pystytettyään Tavastian lavalle Kuismaa varten inva-paikan, palkittiin hänet vielä ylennyksellä tekniseksi upseeriksi.
Itse keikka sujui kaiken jännittämisen jälkeen loistavasti. Tilaisuus adrenaliinin purkamiselle tuli todella tarpeeseen. Soitettuamme sovitut kuusi kappaletta ja Kuisman päästyä takahuoneeseen, alkoi uhkaavasti vaikuttaa siltä, että yleisö tahtoisi lisää. Koska missään ei näkynyt lavamanageria puhaltamaan peliä poikki, totesimme Kuisman kuntouttamisen olevan prioriteetti. Niinpä mies sai voimistaa käsilihaksiaan ja nilkuttaa keppeineen takaisin baarijakkaralleen soittaakseen vielä kappaleen verran Chargedia. Koska oletimme aikamme olevan jo selvästi ylitetty, vedimme joukkomme jälleen lavalta. Mitä vielä. Jengi huutaa lisää, eikä dj reagoi mitenkään. Tahtoivat Avoimen haudan, jota ei oltu soitettu aikoihin, eikä muuten ollut tarkoitus enää soittaakaan. Mutta vaikea sitä on esiintyvän taiteilijan (lue: narsistipaskiaisen) kieltäytyä yleisön kutsusta. Ei muuta kuin Kuisma vielä kerran lavalle ja Deathia kehiin…
Keikka oli ehkä erikoisin, mutta myös antoisimpia soittamiamme. Tapaus kertonee myöskin jotain tätä hommaa tekevän mielenlaadusta tai kenties sen puutteesta: rokkihommia ei perkele jätetä väliin, vaikka niitä olisi tarjolla joka päivä ja vähintäänkin yllin kyllin. Edellisen kerran orkesterimme nousi lavalle vajaamiehisenä Lemillä. Silloin joukosta puuttui Marko…
Tästä keikasta muistan parhaiten paitsi tuolilta soittavan hevi-kitaristin myös kommentin: “työhän ootte joka keikalla, ainakin Lahti-Tampere-Pori-Turku-Helsinki akselilla”. No niinhän me tosiaan oltiin, ja taidan kyllä ottaa tässä antaa meille kunnian siitä, että taidettiin siskon kanssa olla teidän ekat “bändärit” jotka oikeasti kiersi keikoilta toiselle ympäri ainakin Suomea. Sen jälkeen on kyllä pistetty paremmaksikin muiden toimesta. Mutta luulenpa että me oltiin ekat 🙂
Hassun enteellinen tapahtuma tämä, kun Santtu oli jo lähellä joutua lavalle ekaa kertaa, mutta emmepä tienneetkään että seuraavalla virallisella keikalla Santtu olisi jo orkesterin jäsen. Tämä jäis siis Hessun viimeiseksi viralliseksi keikaksi; yhden hääkeikan heitimme vielä Heikin kanssa ennen kevään 2004 keikkoja.
Muistan olleeni treffeillä kun Kuisma soitti, että pystyissös millään hakemaan Malmilta sairaalasta. Olin kovin yllättynyt, että Kuigeli kävi soittamassa vielä keikan tuon epistolan jälkeen. Se oli hyvä keikka.
Jätä kommentti