Janne viimeistelee parhaillaan työnimi “Häpäisyä”. Ei tuo aivan suupala ole rumpalillekaan, mutta kitaristeille kappale haisee vahvasti hieltä ja tuskalta. Annihilator-henkisiä tiukkoja 16-osia pitäisi jaksaa sahata n. kolmen minuutin ajan tempoon 224. No, tähän palataan reilun viikon kuluttua Imatralla.
Studio 2007
Netti toimii jälleen. Kuisma laittanee kohta kuvia näytille. Suuri osa ensimmäisestä päivästä meni teknisen säätämisen merkeissä, mutta tänään on päästy keskittymään itse asiaan. Eli taiteeseen.
Hygellä soitto kulkee ja jälkeä syntyy. Sellainen havainto on syntynyt ensimmäisten kappaleiden perusteella, että klikkiraitaa on rakennettu hivenen huolellisemmin kuin aiemmin. Nyt klikki seuraa bändin ja biisin rytmiä eikä päinvastoin.
Toinen varsinainen studiopäivä alkaa kääntyä ehtoon puolelle. Studiokuolema ei vielä ole täysin iskenyt päälle, mutta toki (meidän) studiotyön kiireettömään tahtiin ja maaseudun hiljaisuuteen on ollut totuttelemista hektisen arjen jälkeen. Energiaa on ollut jopa niin paljon, että tänä aamuna yllätin itseni heräämällä ajoissa ja ampaisemalla juoksulenkille. Kummasti saivat aivot happea sateisesta metsästä. Jaksaa taas kuunnella Hygen soittoa ja ylipitkiä vitsejä.
Työnimi “Kuisman Mille” alkaa olla viimeistelyjä vaille valmis. Tämän lisäksi nauhalle on saatu rummut työnimiin “Irkkublakkis”, “Fäks jyy”, “Tuomon sylli” ja “Boys of autumn”, joka tosin joudutaan vielä ottamaan uusiksi Hygen virkamiesmaisen suorituksen takia.
Jätä kommentti »
Jätä kommentti
Studio 2007
Arvon foorumilaiset,
mäntistö siirtyy viikonloppuna Hollolaan n. 14 biisin rumpupohjien äänittäminen mielessä. Kuten viimeksikin, Aaltosen Miitri toimii laadunvalvojana, recin painajana ja visionäärinä muiden joukossa. Petrax-viikon jälkeen huilaamme viikon, soitamme joutessamme yhden keikan ja jatkamme hommia Imatran Music Brosilla.
Edessä on useiden viikkojen eristäytyminen muusta maailmasta. Tämä viestiketju toimikoon varaventtiilinämme.
Muutaman tunnin päästä alkaa viimeiset treenit ja kamojen pakkailu. Porukka on intoa täynnä ja tärkein, eli materiaali, tuntuu myös olevan valmiina. Viikonloppuna on edessä kitaroiden hienovirittelyä, kalvojen vaihtoa, tekstien ja sovitusyksityiskohtien hiomista, keskittymistä ja rapukestejä.
Käsillä on mielenkiintoinen kappalevalikoima. Ainakin kaksi biisiä 14:stä jää joka tapauksessa pois levyltä. Mitkä nämä kaksi kappaletta ovat vaikuttaa suuresti levyn kokonaisvaikutelmaan. Tässä vaiheessa ei ole hajuakaan, mitkä biisit levylle päätyvät, joten vielä emme tiedä minkälaista levyä olemme tekemässä.
Se on kuitenkin varmaa, että jokainen biisi on taistellut itsensä äänitettävien joukkoon tiukkojen pudotuspelien jälkeen. Omasta mielestä mukana ei siis ole heikompia ja vahvempia biisejä, vaan ainoastaan erilaisia. Hyvinkin erilaisia.
Kohta on Hyge tosipaikan edessä. Sen verran otimme tällä kertaa löysää aikatauluun, että ei tarvitse kädet hapoilla hakata. Välillä voimme sallia Mister Hygelle huilia ja päästää esim. Markon jo lauluhommiin.
Jännittää, hyvällä tavalla.
Jätä kommentti »
Jätä kommentti
23.6.2007 Nummirock, Nummijärvi
Juhannussettimme päättyi Nummeen, jossa olemme viettäneet monta ikimuistoista juhannusta. Keikat ovat olleet parhaimmistoa ja yleisön meininki uskomatonta.
Tällä kertaa saavuimme paikalle aivan liian aikaisin. Jouduimme odottamaan keikan alkua lavan takana bussissa kököttäen 8 tuntia. Aistit ovat kolmantena päivänä niin ylikuormitettuja, että ihmisten ilmoille ei uskalla tuosta turvasatamasta enää poistua. Ujostuttaa niin helvetisti.
Odottaessa rakennamme kuitenkin hyvän momentumin illan keikkaa varten. Soitamme festarin päätösbändinä päälavalla, joten motivaatiosta ei todellakaan ole pulaa.
Astelemme lavalle puoli tuntia aikataulusta myöhässä ennen meitä soittaneen Virgin Steelen aikataulujen kustua. Nummirockin päälavalla yllättyy siitä, miten kaukana yleisö onkaan. Menee pari biisiä tottua tilanteeseen. Aiemmin hyvin hiljaiselta näyttänyt festarialue onkin yhtäkkiä mustanaan karvapäitä. Kyllä kelpaa vetää.
Parin totuttelubiisin jälkeen tulee ärsyttävä katko, kun tekniikan äijät joutuvat vaihtamaan Marskin mikkipiuhan. Väliaikaviihteestä vastaavat rytmiryhmän Hämäläinen ja Hyrkäs, jolle päätettiin antaa tälle keikalle oma spiikkimikki. Äijät puhuvat karjalaiseen tyyliin toistensa päälle ja hölöttävät mikkeihin vuosikymmenen takaista lappeenrantalaista inside-huumoria. Kuultu huumorin laji perustuu ensisijaisesti toistoon. Nauru tulee mukaan yleensä siinä vaiheessa, kun hokemaa on toistettu väsymättä noin neljän vuoden ajan. Kyllä kelpaa kuunnella.
Loppukeikka sujuu ongelmitta ja pidemmittä spiikeittä. Takatalvea ei ollut tarkoitus soittaa ollenkaan, mutta yleisö valitsi kappaleen soitettavaksi huutoäänestyksellä. Takatalven jälkeen oli tarkoitus poistua onnellisena ja kiitollisena paikalta, mutta juontaja valitsi sanansa niin, että meidän oli palattava vielä lauteille rykäisemään vielä Vade Retro, Satana. Tätä ei kuulunut suunnitelmaan. Niinpä biisin ensimmäisen nuotin kohdalla löysin itseni konttaamasta piuhoja kiinni pedaalilautaan. Kun signaali oli jälleen kunnossa, oli ykkösen löytäminen säkeistögrindissä aika vaikeaa. Tukea ei tullut myöskään Kuismalta, joka oli myös täysin eksyksissä. Kertosäkeeseen mennessä olimme taas kartalla ja biisi saatiin jotenkin roiskittua läpi. Hivenen mäntti lopetus loistavalle keikalle.
Kokonaisfiilis jäi kuitenkin reilusti plussan puolelle. Tätä edesauttoi jo viidettä kertaa todistettu eturivin traditio. Pieni ydinryhmä on jokaisena vuonna jäänyt möykkäämään keikan päätyttyä vähintään siihen saakka, että olemme pyörähtäneet paikalla. Joskus huutoa on kestänyt peräti tunnin.
Kiitokset juhannusseurasta ihmiset, niin omat, yleisö kuin järjestäjätkin. Oli mukavata. Ehkä taas ensi vuonna.
Jätä kommentti »
Jätä kommentti
22.6.2007 Kalajoen Juhannus, Kalajoki
Värikkäiden ja tapahtumarikkaiden vaiheiden jälkeen miehistömme heräili Raumalaisesta hotellista valmiina viettämään 12 tuntia luppoaikaa. Osa ajasta päätettiin käyttää viettämällä juhannusta, kuten ihmiset sitä tapaavat viettää. Grillailimme makkaraa (tai lohipyöryköitä), hörpimme kaljaa (tai limpparia) ja kiipeilimme lintubongaustorniin jossain Rauman ja Kalajoen välillä.
Seuraavat kymmenen tuntia sujuivat henkiseen odottelutilaan vajonneena. Luultavasti nauroimme tyhjää, pelasimme paskahousua, lorotimme huoltoasemien pihoille, keksimme kitarateknikko Granlundille lempinimiä ja nukuimme. Bussissamme on myös dvd-soitin ja playstation, mutta niitä on käytetty viimeksi kesällä 2005. Taitaa olla turhan älyllistä puuhaa meille.
Kalajoella bussimme lipui jälleen kerran festarialueen läpi. Kokemus on aina yhtä eksoottinen. Tällä kertaa mielenkiintoisin yksityiskohta oli metsästä nouseva sankka savupilvi. Ilmeisesti joku oli päättänyt pimpata korollansa tuikkaamalla sen tuleen.
Keikkaa odotellessa kuulimme Rauman ikävistä uutisista. Osanotot omaisille.
Kalajoen keikat ovat aina yllättäneet positiivisesti. Leirintäalueen meininkiä ihmetellessä on vaikea uskoa, että paikalla olisi yhtään musiikkimme ystävää. Mutta jostain ne sinne lavan eteen taas ilmestyivät. Voi myös olla, että mielessä oleva kuva Mokoman kuuntelijasta ei aina vastaa todellisuutta. Ehkä ne huumori-stringeissä horjuneet kaverit olivat matkalla eturiviin.
Monitorisoundi ehdittiin pitkän vaihtoajan ansiosta hieroa viimeisen päälle kohdalleen, joten soitto maistui. Myös juhlakansa oli hyvässä iskussa. Toinen päivä, keskiyö ja ennen meitä soittanut aina loistava PMMP eivät vielä olleet vaikuttaneet heikentävästi ihmisten energiatasoihin.
Hyvä tunnelma vallitsi niin lavalla, lavan edessä kuin sivullakin. Jossain vaiheessa yritin ottaa katsekontaktia monitorimiksaajamme Oksuun jonkin hienosäädön toivossa. Mutta turhaksi osoittautui toivo, kun tekniikan jätkät keskittyivät poseeraamaan yhteiskuvissa juontajan hommaa hoitaneen kokonaistaideteos Rakel Liekin kanssa.
Mitäs pienistä, keikka oli helvetin hyvä kaikilla mittareilla mitattuna. Kiitokset yleisölle! Edellistä vuotta järkevämmän soittoajan ansiosta ehdimme ajoissa majapaikkaamme Kokkolaan. Meinasimme järjestää yöllä Torilla tavataan -kansanjuhlan, mutta eihän siellä ketään ollut.
Jätä kommentti »
Jätä kommentti