1. Kanye West – 808s & Heartbreak (levyt)
2. Kalevala @ Ateneum (näyttelyt)
3. Oikella jäljillä @ Kiasma (näyttelyt)
4. Resident Evil 5 (pelit)
5. Cajohns Select Fatalii Puree (pöytämausteet)
Treeniblogi 2008-09
Nythän se flunssa sitten nappas. Kurkku kipeä, huulessa herpes ja helvetin kylmä vaikka sisämittari näyttää +20. Viimeinen täysi päivä metsän siimeksessä näyttää menevän tässä takan vieressä istuen, modernia takkaa tuijottaen. Nyt sieltä tulee Kämppä myyntiin ja pian Dr. Phil. Tämä se on järkevä tapa viettää kaunista päivää.
Huomenna luovutan mökin. Harmin paikka, mutta toisaalta ajatus kotisohvalla köllöttelystä tuntuu nyt hyvältä. Jos päivää joutuu joka tapauksessa viettämään makuuasennossa tv:tä tuijottaen, niin se on kyllä yks ja sama mitä ikkunasta näkyy. Sisävessa ja suihku nousevat tässä tilanteessa arvoon arvaamattomaan.
Lauantaina olisi fantasialätkäliigamme illanvietto. Nyt on pakko vetää särkylääkettä ja yrittää saada itsensä kuntoon pian, sillä jokavuotinen tapaamisemme on sen verran mukava tapaus, että en jätä sitä kyllä väliin ellen ole kuolemankielissä. Tarkoituksena olisi höntsäillä kaukalossa, saunoa, katsoa illan otteluita, pelata NHL09:ää ja vaihtaa uskomattomat määrät mukamas asiantuntevia lauseita jääkiekosta. Tämä kuulostaa useimmista teistä varmasti keskenkasvuiselta touhulta, mutta voin vakuuttaa että sitä se on!
Onneksi miul on nuudeleita mukana, sillä nyt ei millään jaksa alkaa rakentaa itselleen mitään gourmet -annosta. Ruuanlaittoon siis. Viestittelen huomenna vielä viimeisen kerran täältä mökiltä, ja sitten siirrymekin jatkamaan levyntyöstöä siisteihin sisätiloihin. Tai siis, ei ne nyt niin siistit ne meidän treenitilat ole, mutta sisätilat kumminkin.
Jätä kommentti »
Jätä kommentti
Treeniblogi 2008-09
Eilinen oli taiteellisesti hyvinkin turhauttava päivä. Työstin ensin erästä akustisella säveltämääni valssipoljentoista kappaletta kohti At The Gates -henkistä rässäystä, mutta en saanut sitä kulkemaan lainkaan. Yritin tehdä siitä nauhoitelmaa, mutta en saanut klikkiä kuulumaan tarpeeksi kovaa, jotta en olisi tippunut jatkuvasti kelkasta. Nauhoitin hetken ilman klikkiä ja totesin jutun kuulostavan siltä miltä katkokävely näyttää. Turhauduin ja pidin pitkän tauon, kunnes illalla päässäni alkoi soida melodia. Tuota sävelkulkua muutaman tunnin tapailtuani totesin keksineeni Danzigin Sistinasin uusiksi. Uusi turhautuminen ajassa 22.00. Tämän jälkeen päätin pistää kitaran syrjään, ennen kuin se lentää lumihankeen tai takkaan.
Itse pääasiaa lukuunottamatta eilinen päivä oli hyvä. Heräsin kipeän oloisena, mutta olo tasaantui parissa tunnissa ja kävin jopa juoksemassa kahdeksan kilometriä. Lenkkipolku Getting a Loan With Bad free-credits-report.com Its hard to get a loan with bad credit. oli kolaamatta, mutta joku oli ajanut siitä silti autolla, joten renkaan urassa pystyi juoksemaan hieman erikoisella “jalkaa jalan eteen” -tyylillä. Etureidet ja pohkeet olivat jo valmiiksi kipeänä Levin skimbauksesta, mutta kyllä raikkaassa talvisäässä juokseminen kannattaa silti! Aurinkokin paistoi. Ihana aurinko! Nyt saisi parempia valokuviakin, mutta arvatkaapa vaan muistuiko kamera tällä kertaa mukaan?
Miitrille soitimme uusia raakileita. Muhkea-ahon ukko oli rohkaiseva omintakeisella tyylillään. Eräästä kappaleestani hän totesi: “Helvetin hieno melodia, keksitkö muka ihan ite?”. Jonkun toisen suusta tuo olisi epäluottamuslause, mutta tässä meidän porukassa lausunto kääntyy silkaksi kehuksi.
Tänään en ole vielä koskenut kitaraan. Eilisen jälkeen en vielä halua. Ulkona ei paista aurinko, mutta on silti kirkasta, joten täytyy käydä jotenkin hyödyntämässä valoisa aika. Mukavasti tässä kuukauden sisälläkin on huomannut jo päivän pitenemisen. Lenkille ehtii lähteä vielä neljänkin jälkeen ja on silti ehtinyt jolkotella takaisin ennen kuin on pimeä. Vaikka en varsinaisesti pimeää pelkääkään, niin oman pienen jännitteensä se kuitenkin tuo.
Lähden nyt ulos tekemään takkapuut. Kuuluillaan.
Jätä kommentti »
Jätä kommentti
Treeniblogi 2008-09
Etäisyydet on nykyään niin lyhyitä. Vuorokauden alkaessa olin vielä Kittilässä, nyt täällä korpikuusen kannon alla. Aloitan viimeisen mökkiviikkoni. Raahasin mukanani – yllätys yllätys – kynttilöitä ja jumalattoman määrän ruokaa! Kroppa huutaa proteiinia eilisen “rankalaisia ja porkkanaraastetta” -dieetin jälkeen. Seuraavaksi lämmitän tuvan ja sit nukun pois keikkaviikonlopun väsymyksen. Oli todella mukava skimbaloma, pari ihan kivaa keikkaakin, mutta paluumatka oli rasittavuuden huippu. Siitä lisää mokoma.comin päiväkirjassa, jahka mie tahi legendaarinen joku ehtii tarinaa iskemään.
Jätä kommentti »
Jätä kommentti
Treeniblogi 2008-09
Siirryin itsekin yhteisen mökkituokiomme jälkeen poikien kanssa samaa kyytiä kotiin Tampereelle. Minulla oli velvotteita sekä maanantaille että tiistaille, joten mökille olisin joutanut vain yhdeksi yöksi ennen pohjoisen keikkoja. Päätin jättää tuon yön väliin, sillä hankalahkot siirtymiset eivät innostaneet ja välilevyni kaipasivat parempaa petiä. Jatkoin kuitenkin työstämistä kotioloissa. Sain Vulvan lauttureista lopullisen sovituksen valmiiksi. Tai puhuttakoon vaikka directors cutista, sillä bändisovitushan voi sitten olla jo jotain aivan muuta.
Pojat eivät todellakaan tuoneet kynttilöitä. Olin siivonnut, tiskannut, siistinyt ulkohuussin, luonut lumet poluilta, pyytänyt omistajaa kolaamaan traktorilla mökkitien, keittänyt kahvit ja paistanut pannukakun mansikkahillon kera, mutta pojat eivät tuoneet edes kynttilöitä. Sen sijaan lihaa ja alkoholia oli järkyttävät määrät. Onneksi ilves oli tarpeeksi viisas ja pysytteli näkymättömissä, sillä nämä meidän karnivorit olisivat varmasti juosseet sen kiinni ja laittanut saunankiukaalle paistumaan. Pojat kutsuvat miuta hengelliseksi johtajaksi, mutta olen varmasti maailmankaikkeuden surkein siinä hommassa. Vegaani ja absolutisti, jonka seuraajat syövät vain lihaa ja juovat vain alkoholia. Ja miettikääpä jos Mooses, Jeesus tai Muhammed olisi pyytänyt seuraajiaan tuomaan kynttilöitä tullessaan. Veikkaanpa että kynttilöitä olisi piisannut valaisemaan koko seudun.
Mutta vakavasti ottaen – mökkiviikonloppu sujui myös minunkin mielestä hyvin. Kappaleeni otettiin paremmin vastaan kun odotin. Pelkäsin hieman erikoisempien kappaleiden puolesta, mutta ne juuri keräsivätkin suurimmat suosionosoitukset. On hauska lähteä sovittamaan näitä kipaleita kimpassa. Minähän en säveltäjänä ajattele säveltäväni biisejä johonkin tiettyyn tarkoitukseen (kuten Mokoman seuraavaan levyyn) vaan kuvitan kulloisenkin hetken tuntemuaksia. Kuulostaa ylevältä taiteilijapaskalta, ja voi sitä ollakin, mutta näin se vain minun kohdallani menee. Siksipä tällainen totaalinen irtiotto arjesta on ollut välttämätöntä.
Pakkailen paraikaa tavaroita Lapin keikkoja varten. Jännää mennä keikalle seudulle, jossa ei ole tullut aiemmin paljonkaan keikkailtua. Lisäksi odotan innolla lasketteluoption hyödyntämistä. Santtu ja Janne tunnustivat olevansa neitsyitä siinä hommassa, joten tulemme varmasti näkemään huimia syöksyjä rytmiryhmältämme. Tai sitten velttoa nojailua rinnebaarissa. Oli miten oli, kivaa tulee, niin lavalla kuin sen ulkopuolellakin. Tulkaahan todistamaan Mokoman ekat oikeat keikat sitten elokuun. Palaan takaisin mökille maanantaina ja raportoin taas tuttuun tapaan kuinka viimeinen viikkoni metsän siimeksessä sujuu.
Jätä kommentti »
Jätä kommentti