MOKOMA.COM

Pari tuntia sitten lopetimme työpäivän. En jaksanut jäädä kellariin kanssanne turinoimaan vaan siirryin pikaisesti ulos katsomaan illan koskinäytöstä. Vapaana virtaava Imatrankoski on kyllä hieno näky. Kuten Kalevalassakin sanaillaan: “Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran”.

Miunhan piti kans tulla tänne jo eilen, mutta kävikin niin hassusti, että unohdin hypätä Riihimäessä vaihtoyhteyteen ja jouduin Helsinkiin, jossa selvisi, että seuraavaan junan lähtöön olisi vielä yli kaksi tuntia ja niinpä saavuin paikalle niin myöhään, että täällä olikin jo pantu pillit pussiin. Mitäs tämä kokemus opetti? Ei muuta kuin sen, että turistikuukautena Senaatintorilla on paljon kauniita naisia ja helteen ansiosta vähäpukeisia sellaisia. Nice.

Poikien kitarasoundi on tosiaan nyt tiukka eikä lainkaan kesy. Hyvin samankaltainen soundi on molemmilla, mutta pienet asiat – eri kitarat erilaisine kauloineen ja puineen, aktiivi- ja passiivimikit sekä tatsierot – tekevät niistä tarpeeksi erilaisen.

Santun bassotuokio alkoi sulakkeen palamisella. Miitri löysi jostain liikkeestä pikaisesti uusia ja hommat jatkuivat yllättävän nopeasti. Bassosoundista tuli miehekäs ja se taltioitiin peräti viidellä mikillä. Mikkien kombinaatiosta syntyi hieno kokonaissoundi, jossa on voimaa ja pörinää mutta silti selkeä nuotti. Musikaalinen bassosoundi etten sanoisi. Santtu soitti Sahalaitaan oman osuutensa ja pääsimmekin vihdoin kuuntelemaan kokonaissoundia, minkä totesimme oikein hyväksi. Hymy huulilla muut pojat häipyivät studiolta ja jättivät miut tänne yksin itkeä illittämään.

Taidankin mennä katsomaan Simpsoneita. Moro!

Kävin Tuomon kanssa kolmen vartin lenkillä. Olo oli lenkin jälkeen mitä mainioin, ja vielä kun Tiinan keittiössä oli tehty maanmainiota kanttarellikastiketta, ni mikäs on hipin työskennellessä.

Hyge just vetäs rummut kipaleeseen Nujerra Ihminen! Hyvä tuli.

Eilen tuli hullu päähänpisto kymmenen aikaan illalla, että laulaminenhan olis kivaa hommaa. Ei kun tuumasta toimeen ja Entistä Ehompaa tahkoamaan. Reilut kaksi tuntia myöhemmin laulut oli luikautettu ja päästiin vihdoinkin Miitrin kanssa 120 asteisen saunan lauteille. Pitkiksihän nämä päivät venyvät, mutta toisaalta kun ei tässä olla enää hätäileviä junioreita, niin aika leppoisissa tunnelmissahan nämä hommat etenevät. Aikataulussa ollaan silti etuajassa – Hygellä on enää neljät pohjat soittamatta ja päiviä on vielä kolme edessä. Jos ei siis neljää biisiä saa kolmeen päivään soitettua, niin sitten on kyllä miehessä vikaa.

Eilen kuunneltiin kaikki tähän mennessä soitetut pohjat ja voin ilolla todeta, että ei jää rummuista kiinni. Pari kappaletta nousi jo tässä vaiheessa positiivisiksi yllättäjiksi, sillä kämpän melussa ei aina tajuuakaan millainen ralli sitä on käsissään. Hyvä Genelec -kuuntelu paljastaa kappaleiden luonteen niin hyvässä kuin pahassakin.

Vieraitakin kävi taas studiossa. Pari toimittajaa kyselemässä outoja ja lisää peltokuviakin otettiin. Potkupalloringissä alkoi olemaan jo tungosta. Tänään ollaan onneksi taas oman porukkamme kesken, niin voi musiikista puhumisen sijaan keskittyä sen esittämiseen.

Pojat sai juuri “Corpsen” valmiiksi, pitänee mennä kuuntelemaan.

Huomentapäivää.

Eilinen meni miulta aivan puolivaloilla. Olin väsyksissä koko päivän ja tietty alavireisyys tarttui lauluunkin siinä määrin, että jätin demolaulut laulamatta ja keskityin pelkkään viisasteluun. Päivän lopuksi kävin juoksemassa, jotta aivot saisivat edes aavistuksen happea ja virkistyinkin kummasti. Jätin Tiina Rappulan herkkuaamiaisen tänään väliin ja nukuin univelat pois, joten nyt alkaa taas päästä toimintavireeseen. Kuisma löysi kadonneen kaulakorunikin, eli päivä hymyilee taiteilijalle.

Janne paukuttelee “Ensio Mähöstä”. Varsinainen kappaleen runko on ollut kunnossa eilisillasta saakka, mutta nyt hierotaan rumpufillejä vielä mehukkaammiksi. Miitrin pitää päästä tänään käymään kotona Karjalassa, ja siitä syystä päivästä tulee hieman edellisiä lyhempi. Tämä on hyvä asia Jannen kannalta – saa kädet ansaittua lepoa. Kuusi kipaletta on narulla, ja mikäli tänään ehtii tehdä vielä yhden ennen Miitrin katoamista, niin ollaan jo sujuvasti puolivälissä.

Kuisma ja Tuomo potkii palloa pihalla, pitänee yhtyä rinkiin.