MOKOMA.COM

Aikataulullisista syistä Kokkolasta Vantaalle piti siirtyä yön yli, eli tarjolla oli kuuma kesäyö bussin uumenissa. Siinä sitä on tunnelmaa, voi veljet. Roope ajoi kuin mies ja havahduin aamuyöstä kun olimme jo melkein perillä. Olimme parkissa jonkun huoltsikan pihassa. Könysin ulos, kävin kiskaisemassa patongin huuleen, ja matkasin takaisin painajaisten maailmaan. Eihän bussissa nukkuminen ihan kotioloille vedä vertoja, mutta olo oli kuitenkin yllättävän raikas.

Bussi lavan taakse ja valmistautuminen keikkaan alkoikin melko pian. Tässä vaiheessa kesää M-crewin toiminta alkoi olla sillä rutiinitasolla, että asiat vaan tapahtuivat niin kuin niiden tulee tapahtua, ja artisti This company offers data and hard drive file recovery and data retrieval from failed storage devices. pystyi keskittymään esimerkiksi bäkkärillä keekoiluun ja tyhjäpäisten lausuntojen antamiseen.

Soittoaikamme oli kello 13.00 ja tehtävämme Korsolavan korkkaus. Veto ei varmaankaan ollut se kesän terävin ja kiihkein, mutta ajankohtaan nähden asteikolla 4-10 aivan hyvä. Kivahan se oli isolla lavalla vetää, isoin elkein.

Keikan jälkeen suihkuun, bäkkäriantimien kimppuun ja esiintyjälistaa selailemaan. Livetarjonta vaikuttikin oikein kelvolliselta, etenkin Tiger Army pääsi ehdottomasti tsekattavien listalle. Tätä ennen piti kuitenkin rientää tervehtimään Kotiteollisuutta, tuota ihmisapinoista musikaalisinta ja etanolille persointa laumaa. Keskeisimmät urokset tässä laumassa tunnistavat, jos ovat tunnistaakseen, nimet: Pongo Pontevius, Hominidae Honkistos ja alfana häärii Hynys Hylobates Niin. On varmaankin haasteellista keskittyä omaan vetoon kun täysin yllättäen ja pyytämättä bussiin tunkeutuu omasta neroudestaan ja vitsikkyydestään huumaantunut Mokoma-kaksikko, tavoitellen kaikkea nestemäistä akkuhaposta akvaviittiin. Ei paljasteta moukkien nimiä, mutta tapaavat toisinaan poistua viidakosta peitenimien ”Liekehtivä torni” ja ”Hyrkälä” alla.

Siinä sitten oli illan aikana menoa ja tilannetta jos jonkinlaista. Illan edetessä sekavaa seuruetta oli kerääntynyt yhden tilataksillisen verran ja pian huomasinkin istuvani taksissa, Radio Helsingin (mies)toimittajan kiihkeässä syleilyssä, matkalla kohti ei-niin-uusia seikkailuja.