Terveisiä Nosturin baarin terassilta. Tämä on nykyaikaa!

Treenattiin eilen muutama tunti ja uusien biisien lista kasvoi taas kahdella sävelmällä. Marko lähetti viime viikolla sähköpostiin työnimi Ameriikan metallin, jossa saa sahata niin perkeleesti, grindata and. Laulu on kuitenkin melodinen. Biisi oli perussovitukseltaan rivimiehille räätälöity, joten otimme biisin haltuun pikavauhtia. Kuisman pöytälaatikosta löytyi vinksahtanut melodian pätkä, josta kehkeytyi oiva c-osa. Työtähän kappale toki vielä vaatii, mutta runko on kasassa.

Santtu joutui poistumaan kesken kaiken ravitsemaan viinanälkäisiä helsinkirokkareita. Me muut tartuimme Kuisman jo tovi sitten esittelemään heviballadiin. Alkuunsa Testament-tyyppinen linkuttelu aiheutti hiukan vaivautunutta pyörimistä, koska tuon tyyppinen ilmaisu ei näistä betoniranteista irtoa kaikkein luontevimmin. Muutamaa säröpedaalin painallusta myöhemmin kappale kuitenkin avautui muotoon, joka alkoi tuntua aidosti hyvältä. Sävelykuluthan ovat oikein kauniita, kuten Kuisman kappaleissa aina. Biisi on aivan alkutekijöissään, mutta draft-listalle pääsee tämäkin, ilman muuta. Työnimeksi muotoutui Sisäinen, ei julkinen.

Nyt lähdetään Viitasaareen!