Keikkaputken keljäs päivä sarasti aurinkoisena, ja koska Kuopio on sijoitettu kiitettävän lähelle Jyväskylää, otimme syyspäivästä ilon irti hengailemalla ja chillailemalla kalakukon hajuisessa Kuopiossa. Päätimme siinä samalla vierailla myös – yllätys yllätys – musiikkiliikkeessä. Sieltä hihaan tarttui taas muutama säröpedaali. Lisäksi Mökoma Crüen jäsenistöstä koostunut lauluyhtye Kieku, Kaiku & Pari tyyppiä esitti kaupassa Mötley Crüen iki-ihanan “on the road again” klassikon Home Sweet Home. Siinä raavaammallakin miehellä silmä kostuu kun on kaukana kotoa ja ahistaa. Laulusuorituksista vastasivat ainakin herrat Aalto, Aaltonen ja Saikkonen, Aallon toimiessa Steinway-flyygelin operoijana. Jos ei muuta niin kaupan myyjät ainakin tykkäsivät kovasti.

Jyväskylään päästyämme tilanne alkoi näyttää huolestuttavalta. Markon äänihuulien reunat olivat rouhiintuneet lähes käyttökelvottomiksi kolmen illan järjettömän mesoamisen takia. Orkesterin jäsenistä koottu aivoriihi suunnitteli jo vaihtoehtoisia suunnitelmia aina Mokoma -livekaraokesta kitarataiteilijoiden esittämään poikkitaiteelliseen eriteperformanssiesitykseen. Trio Niskalaukaksen älypäät Petosalmi ja Huttunen lupautuivat myös osallistumaan yleisön viihdytykseen, mikäli vaan tarvetta tulee. Onhan yleisön saatava rahoilleen vastinetta!

Useimmat bändit olisivat tällaisessa tilanteessa jo peruneet keikkansa, mutta ei myö. Oli aika turvautua äärimmäisiin konsteihin, sillä Marko ei todellakaan luovuta ihan näin helpolla. Laulajakolleegoilta saatujen vinkkien mukaisesti Marko piti päänsä kiinni, tempaisi kyypakkauksen huuleen ja lähti hotellille askartelemaan veikeitä Punainen Kukko -tikkuaskeja, muiden Mokomien jäädessä tekemään soundchekkiä.

Keikka alkoi pikapuoliin sen jälkeen kun Bar 68:n ovimies ilmoitti että paikka on täynnä ja enempää ei oteta sisään. Voi mahoton, totesimme, ja ryhdyimme rokkaamaan. Markon äänikin oli löytynyt jostain ja yleisön villitseminen saattoi alkaa. Setin alkupää oli suunniteltu siten että Marko pääsee hieman availemaan ääntään. Tämän takia loppusetti sisälsikin sitten melkoista paahtoa. Loppusuoralla vetäistiin mm. H.E.L.L., Punainen kukko, Takatalvi, enkoreina vielä Vainottu ja Houkka sekä enkoreiden enkorena vielä ylinopeudella kaahattu Avoin hauta. Jengi oli hienosti mukana ja lauloi kovempaa kun allekirjoittanut PA:n välityksellä. Olipa juhlaa. Viimeisen raivokkaan karjahduksen jälkeen oli vielä pakko todeta että Annalan Marko on ihan h**vetin kova jätkä! Ihan kuka tahansa ei vedä tuollaisella kurkulla tuollaista keikkaa…

Keikan jälkeen annoimme keikkamyyjämme Janne Tokolan hieman aikaa taputella luisuja hartioitamme ja sitten olikin aika poistua yhteen paikkaan tekemään yksiä hommia.