MOKOMA.COM

Tässä vaiheessa on selvää, että olemme ylpeitä – ellemme peräti varovaisen innoissamme – uusista biiseistä. Yhtä lailla selvää on, että tänä kesänä ei pahemmin mökkilaiturilla köllötellä.

Ennen viimeisiä treenejä vaikuttaa siltä, että ensimmäisessä studiorupeamassa keskitytään levyn raskaampaan osastoon. Mukaan on tulossa pitkiä siveltimen vetoja ja painokkaita tunnelmia. Toisaalta työlistalla on myös todellinen bailurässibiisi, jonka pääriffi on napattu jo Kuoleman laulukunnaille pyrkineestä kappaleesta. Riffi oli/on mahdollisesti maailman paras rässiriffi, jonka ympärille muinoin syntynyt kappale ei kuitenkaan ollut riffin arvoinen. Kuuden vuoden kuul… kypsyttelyn jälkeen tuo soundcheckeissä vuosikausia takomamme Markon loihtima ässäriffi löysi vihdoin vertaisensa kaverit. Hyvältä tuntuu!

Joissakin raskaammissa biiseissä saattaa olla kuultavissa akustisen Varjopuoli-projektin vaikutus. Levy opetti ja rohkaisi tekemään monipuolisempia sovituksia puhtaisiin kitaroihin, joita tullaan näillä näkymin parissa biisissä kuulemaan. Tekijälle nämä uudet sävyt tuntuvat järisyttäviltä uudistuksilta. Kokemus on tosin osoittanut, että todennäköisesti ihmiskunta ei tälläkään kertaa ole ottamassa kummoista askelta näiden erikoissormitusten myötä. No, tässä vaiheessa prosessia lienee tärkeintä, että tekijät itse intoilevat!

Studioreissuun on valmistauduttu myös teknistä kalustoa päivittämällä ja huoltamalla. Vahvistimet ovat saaneet uusia putkia, kitarat hienosäädetty ja kävipä rytmiryhmä oikein ostoksillakin. Santtu hankki Orangen bassovahvistimen , joka soi kieltämättä komeasti viime treeneissä. Santun kuuloinen ja – heh – näköinen vahvistin. Hyge hankki uuden virvelin, jonka sointia päästään tutkimaan toden teolla sitten studiossa. Tärkeä soitin sekin. Näillä tempoilla virveli soi aika montaa kertaa yhdellä Mokoma-äänitteellä.

Nyt olisi tasan viikko aikaa viimeistellä kahdeksannen albumin ensimmäiset kuusi biisiä äänityskuntoon. Toisaalta myös elokuussa äänitettävän “kuusikon” pitäisi olla nyt pitkälti hahmollaan. Ensimmäiset kuusi ovat erinomaisessa iskussa, jälkimmäisten kanssa riittää vielä puuhaa kesäkeikkojen välissä. Mutta mukavaa puuhaa.

“Mie aloitan lääkityksen vasta nauhoitusten jälkeen.” (Treeneissä kuultua)

Kahdeksas, tai työnimi “Liian monennes”, albumimme alkaa olla hahmottumassa. Treeneissä on päästy jo niin pitkälle, että sellaiset yhdeksisen biisiä on ns. läpisoittokuosissa. Syytä ollakin, sillä Aaltosen Miitri sytyttää rec-valon Hollolan Petraxissa vajaan kolmen viikon kuluttua.

Vaikka jälki on luultavasti “samaa paskaa kuin ennenkin”, biisintekoprosessi on poikennut aika tavalla aiemmista levyistä.

Emme ole hakanneet päitämme yhteen treenikämpällä samaan tahtiin kuin aiemmin. Tällä kertaa päädyimme moninaisten syiden takia prosessiin, jossa treeneihin tuodaan varsin pitkälle viety sovitus kappaleesta. Kuismalla on ollut tapana toimia omien biisiensä kohdalla näin oikeastaan lähes aina, mutta varsinkin Markon biisit ovat monesti saapuneet bändin mutustultetaviksi “mies ja kitara” -tyyppisinä hahmotelmina. Tämä on ollut työläs, mutta parhaimmillaan myös hedelmällinen prosessi.

Tällä kertaa osa miehistöstä peräänkuulutti valmiimpia sovituksia, joten allekirjoittaneen rooliksi on koitunut viettää pitkiä tuokiota tietokoneen ääressä Markon melodioita ja niiden tunnelmia tulkiten. Olen yrittänyt löytää sävelmien ytimestä muodon, joka toisaalta palvelee sävellystä ja toisaalta soveltuu Mäntistön soitettavaksi.

“Sehän lähti kuin mädästä selkärangasta!” (Treeneissä kuultua)

Tietokonedemot ovat kuitenkin luonnoksia, vaikka “hyvät” soundit voivat tässä hämätäkin. Demojen omaksumisen jälkeen olemme hakeneet porukalla sellaisia nyansseja ja sovituksia, että paketti soi näillä ukoin mahdollisimman mehevästi.

Kappalevalikoiman painotukset ja sovitukset tulevat muuttumaan vielä moneen kertaan ennen kuin rec-valo viimeisen kerran sammuu, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kokonaisuudesta on tulossa astetta raskaampi ja jylhempi kuin aiemmin. Poikamainen hätäily on tiessään.

Olemme jakaneet äänitykset ensimmäistä kertaa kahteen sessiooon. Aloitamme nauhoittamalla ensimmäiset 6 biisiä kesäkuussa. Tämän jälkeen pidämme reilun kuukauden tauon, jonka aikana ehdimme viimeistelemään loput rallit ja tekemään tarvittaessa korjausliikkeitä, mikäli kokonaisuus sitä edellyttää. Ennakolta metodi tuntuu innostavalta. Teemme tavallaan kaksi ässä-EP:tä ja naitamme ne lopulta enemmän tai vähemmän yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

“Liian monennes” -albumin kappaleiden työnimiä:
“Räspäs666”
“Carcass/Riffikevät”
“Sagepunk”
“Deddetmettal”
“Maaginen”
“Ripari”
“Puksutusrassi”