Edessä oli pitkä siirtymä, eli Heilimon viihtyminen oli taattu: mitä pidempi bussimatka, sen tyytyväisempi Jarkko. Kuinka paljon mahtuu huononheittoa ja paskahousun peluuta kahdeksaan tuntiin? Liian vähän, jos Jarskilta kysytään.

Matka sujui siis rattoisasti, kuten yleensäkin. Ainakaan kahteen vuoteen ei ole tarvinnut videoita tms. viihdelaitteita avata reissuilla. Omien sketsien kesäuusinnoilla ja osallistavilla korttipeleillä on pärjäilty.

Keikkapaikkana oli Joensuun Kellari, jonka yläkerrassa kävin edellisen kerran vuonna 1992 katsomassa Beheritiä ja muutamia muita yhtyeitä. Nostalgiaa.

Alakerran klubi vaikutti varsin mainiolta tilalta rokin soittamiselle. FM2000 oli jälleen mukana, which was nice. Perusvalmistelujen jälkeen poistuimme kaupungille ensimmäistä kesäviikonloppua viettämään. Sellainen se ainakin säiden puolesta oli. Istuimme jokilaivan terassilla ja nautimme parit tunnelmat.

Saavuimme hyvissä ajoin keikkapaikalle, jonne kesäpäivän viettäjät olivat hiljalleen lipumassa. Loppuunmyyty ilta taisi lopulta olla, ja hyvä niin, koska myös keikka määräsi galaksia. Jossain vaiheessa settiä tosin lensi lasituoppi lavalle, kuten muutaman kerran aiemminkin. Vaarallisen sattumuksen takia otettiin aikalisä ja annettiin järkkärien hoitaa työnsä. Heippa vaan, persläpi. Loppushow kulki taas hienosti. Kiitos Joensuu!

Onnistuneen illan jälkeen käväisin vielä paikallisessa puhumassa paitamyyjän virkaa erinomaisesti hoitavan Vemmu ”Stay heavy!” Vehmaksen kanssa hieman bisneksiä. Vemmu on taltioinut reissuilla melkoisen määrän videomuotoista sketsiviihdettä, jonka varalle alkaa olla muutamakin juoni punottuna.