Hei mistä nää kaikki tyypit ovat saaneet teidän julkaisemattoman levyn käsiinsä. T. Roope-setä tarjoaa päiväkahvit Saturnuksentiellä

Kannattaa olla meidän kaveri, kaverin kaveri tai jopa kaverin kaverin kaveri.

Onko Mokoman musiikki kenties “hakkaanpa Mike Tyson-pojun lyttyyn”-henkistä tai “Winona Ryder ajattelee vain minua kun onanoi”-ideologista, vai peräti “omistan 7 Tarja Halosen tampoonia”-aiheista? Lemmy-Kalle Taipale

Kaikilla ihmisillä on oma yksillöllinen tapansa jäsentää maailmaa. Sun pitää vaan opetella kuuntelee sun tuntojas. Miltä susta tuntuu?

Helevetas! Miten joku voi olla niin &%¤#n perverssi ja diggailee Wingeriä?

Tuomo: Luurangot kolisee kaapista. Ihan kuin olisin katsonut niiden keikan Entombedin jälkeen Giants of Rockissa vuonna -91(?). Toivottavasti muisti pettää…

Kuisma: Henkilökohtaisesti puhuen… Kip Wingerin androgyynisella tavalla eroottinen olemus teki lähtemättömän vaikutuksen seksuaalista identiteettiään etsivään varhaisnuoreen…

Tuleeko pian ilmestyvä pitkäsåitto sitten olemaan W.A.S.P.-aiheista “nussin kuin pupu”-tematiikkaa jos seedeen nimi tulee olemaan Mokoman 120 päivää ( vrt. juutalaisten kirjan paheiden ja riettauden kotipesä Sodoma ) ?!? Me primitiivitapojen palvojat täällä Murtomaamme Suomen heinäladoissa ja suo-orgioissa haluaisimme tietää minkälaisia kirjoja ja elokuvia Mokomat pitivät parhaimpina (preferiteetit jokaiselta bändin äijältä, kiitos!)Vieläkö muuten Lappeenrannassa mambot pystyvät jäljittämään nenillään naisen sukupuolielimen? Tiesittekö, että kaikkien rakastelijoiden Saddam, ykkösjäbä Casanova seivästi vain n. 120 naista? Viittako levynnimi siihen? T. Masturbointi on jaloin ja kunnianarvoisin muoto seksistä

Kysymys levyn tekstisisällöstä ohitetaan viileästi, puhutaanhan vielä ilmestymättömästä platasta.

Elokuva- ja kirjasuosikit (at the moment):

Tuomo
– E: Apocalypse Now, Clockwork Orange, Belle de Jour…
– K: Sinuhe Egyptiläinen, Kirjoituksia kellarista, Oikeusjuttu…

Kuisma
– E: Matrix, Usual Suspects, Magnolia … V**tu minä mitään leffoista ymmärrä.
– K: J.R.R. Tolkien, Tom Clancy, John Ludlum … V**tu minä mitään kirjoista ymmärrä.

Hessu
– E: Edvin Laine: Tuntematon sotilas
– K: Väinö Linna: Tuntematon sotilas

Marko
– E: I. Bergman: Jerusalem, L. von Trier: Idiootit, M. Ijäs: Katsastus
– K: F. Dostojevski: Rikos ja rangaistus, p. Johannes Siinaalainen: Portaat, Augustinuksen tunnustukset (tekijä tuntematon)

Janne
-E: Man Bites Dog, Thor: Live in London, Uuno Turhapuro -elokuvat
-K: Kalervo Palsan päiväkirja, Syd Barretin elämäkerta “Lost in the woods”

Ovatko Boys of Mokoma kiinnostuneet kilpalaulannasta eli onko musiikin luominen ja esittäminen teille missään määrin kilpailuasetelma jotain toista artistia tai yhtyettä vastaan? Vai onko kilpailemisella mitään tekemistä musiikin kanssa? Matti Nykänen on pohtinut asiaa mainiosti nyky-yhteiskuntakriittisessä teoksessaan Mobile Phone Is Murder:” Kaikenlaisen kilpailun eliminoiminen tekee ( ihmisestä ) eksistentiaaliltaan arvelluuttavan olennon.” Hullu-Riitta & Luca Brasi

Ei kyse ole “kilpailusta”, mikäli kilpailu määritellään siten että siinä joku “voittaa”. Tällä marginaalimusiikin alalla kun ei ole voittajia. Orkesterien keskinäinen vääntö taas perustuu ennemmänkin “vahingonilon” sekä “mitä mie sanoin” -tyyppisten asioiden pohjalle.

Teistä tulee vielä hyvä meteliorkesteri kun opitte riehumaan stagella kuin vesikauhuiset hirvet.

Joopa-joo, jaapa-jaa, trallallallallaa… (Pirkka Pekka Petelius)