Eihän tässä hommassa ole mitään järkeä. Sen me tietysti tiedämme, mutta bändin ulkopuolisille tahoille oli vaikeuksia selittää, miksi lähteä viikon varoitusajalla kauas pohjoiseen Pudasjärvelle pistokeikalle. Mukaan lähti myös Fake -niminen orkesteri.
Bussimatka yhteen suuntaan vei puolisen vuorokautta. Perillä odotti Jyrkkäkosken leirintäalueen lava, disko sekä joukko kännistä nuorisoa, jota ei ensi silmäyksen perusteella murtomaametalli juurikaan kiinnostaisi. Olettamus osoittautui todeksi, kun keikan alkaessa saliin oli ilmaantunut vähän toistakymmentä ihmistä. Loput valitsivat eurodiskon. Elävän musiikin valinneet kansakuntamme valioyksilöt pitivät kuitenkin eläimellisellä menollaan huolta siitä, että hauskaa riitti myös soittajilla. Kiitos siitä.
Loppuilta sujui varsin vauhdikkaissa merkeissä hotellin ravintolassa Anska (tai jotain) &Blue Dream -orkesterin humpatessa tahtia. Hotellissa eräiltä lipesi homma vähän lapasesta, mutta ei siitä sen enempää tässä vaiheessa.
Paluumatka venähti pitkäksi bussin renkaan hajottua. Matka sujui kuitenkin rattoisti mm. korttipelin merkeissä. Pudotuspelien kautta lopullinen voitto ojennettiin vääryyksien ja epämääräisten sääntömuutoksien ansiosta miksaajallemme Virtaselle.
Kommentit
Tällä reissulla aloitettiin siis jo kortin lätkiminen. Santun tullessa vakiokasvoksi, ensin roudarin sittemmin basistin roolissaan, lätkiminen jatkui hullumpana. Sen koommin emme ole tainneet taittaa yhtään etappia bussilla ilman että paskahousua ei olisi pelattu. Mänttibussissahan ei ollut edes pöytiä, joten takapenkin keskipaikalla istuva joutui kannattelemaan polvillaan laulusalkkua pelipöytänä.
Jätä kommentti